Vinterkölden är hård – och landskapen blir bara vackrare i den stränga kylan! De tre första bilderna är igen panorama-kompositioner, bestående av 6-8 enskilda vertikala bilder. Det har varit svårt att motstå att inte trotsa kylan den gångna veckan…så små frostskador har man tagit på sig i ansiktet, men något smått är man ju alltid tvungen att offra…

Talvipakkanen puree – ja maisemat ne kun vaan kaunistuu pakkasen myötä! Kolme ensimmäistä kuvaa ovat panorama-otoksia koostuen 6-8 pystysuorasta erillisestä kuvasta. Pakkaskelejä on kuvausmielessä ollut vaikea vastustaa menneellä viikolla…joten pari pientä paleltumista kuuluu asiaan…jotain joutuu aina uhraamaan…

The bitter cold is though – and the landscapes gather even more beauty when it is really cold outside. We have had down to -30 degrees centigrade here in southern Finland last week. It has been hard to resist going out into the forest with the camera even though it has been quite rough conditions…so some small frostbites got to me on the nosetip during these sessions…something is to be offered for good images!

Snövitt överallt! Jag gillar strongt! Jag försöker alltid att njuta mångsidigt av årstiderna. På vintern gäller skidning, skogspromenad, att njuta av det kalla köldvädret i allmänhet…för att sedan då man kommer in slänga på bastun och tina upp de kalla tårna efter en stund i den friska naturen. Vinterskogens tystnad och de spöklika snöskepnaderna kan jag rekommendera varmt för den som söker lugn i vardagen! Jag har försökt mig för första gången i min fotokarriär på riktig panoramafotografering – den första bilden är sammansatt av 6 vertikala bilder.

Valkoista kaikkialla! Tykkään kovasti! Yritän aina nauttia vuodenajoista monipuolisesti, ja talvi tarjoa mitä parhaimmat puitteet siihen – hiihtoa, metsässä samoilua, pakkaskeleistä nauttiminen yleisesti, jonka jälkeen maistuukin hyvältä painua saunaan lämmittelemään kohmeisia varpaita. Talvimetsän hiljaisuus jylhine lumisiluetteineen on asia jota suosittelen kaikille jotka hakevat hetken rauhaa arjesta. Olen myös ensimmäistä kertaa kokeillut panoraamakuvausta tosimielessä – ensimmäinen kuva on yhdistetty 6 pystykuvasta.

White everywhere! Me like a lot! I always try to maximize the experience of all different seasons we have in our beautiful country, and the winter offers a lot exotic experiences – cross-country skiing, hiking in thick snow in the forest, enjoying the cold and clear weather generally and after that it is really relaxing to go to the sauna to steam up! I can warmly recommend a winter hike into the snowy forests – here you can really find peace and tranquility. I have also for the first time tried to do panorama shooting – the first photo is a stitch of 6 vertical images.

Naturen har färgats vit – vacker är den i sin skrud. Vinterlivet har slått ut i blom ute i skogen och på fälten. Sjöarna har fått ett hållbart istäcke. Skogsskidorna har varit ute på några sköna turer ute i skog och mark,

Luonto on värjännyt itsensä valkoiseksi – kauniina se siinä puvussaan seisoo. Talvielämä on puhjennut kukkaan sekä metsässä että pelloilla. Jääpeite kestää jo etelässäkin. Metsäsukset ovat käyneet jo pariin otteeseen hiihtolenkillä.

Nature has got its white colour – beautiful it stands there in its dress. The life is blooming in the frozen landscape again, both in the forest and on the fields. The ice is already thick enough to carry some load. The “real cross-country ski’s” has been tested for some rounds already.

Äntligen har den kommit – den efterlängtade vintern som jag upplever den. Jag kan inte underteckna kvällspressens årligen återkommande rubriker om att “vintern överraskade finländarna igen” – så länge har jag i alla fall gått i det gråruskiga vädret och inväntat kylan och snön. Samtidigt börjar det ju kännas som en liten kliché att endast tala om vädret, t.o.m klaga över det – så lite som vi ändå kan påverka utkomsten av det, men det hör väl oss människor till att göra så.

Vackert är det i varje fall ute just nu, så det gäller att njuta av det så länge det varar. Man märker också på djuren att de lever upp en aning då luften torkar upp en aning och marken täcks med snö. Fjällvråken som är på bild var kvar ännu vid årsskiftet ute på åkrarna i Lindkoski och Pockar. På trettondagen var jag inbjuden till Nyslott för att hålla bildföredrag vid landskapsmuseet intill borgen. Publiken var stor – närmare hundra personer, så jag vill rikta ett tack till alla intresserade som infann sig!

Vihdoin se on saapunut – kauan odotettu talvi jona minä olen sen tottunut kokemaan. En todellakaan voi allekirjoittaa iltapäivälehtien lööppejä siitä että “talvi yllätti suomalaiset jälleen” – niin kauan olen harmaassa vesisateessa ja karmeassa syyskelissä sitä odottanut että se ei minua yllättänyt lainkaan, mutta piristi kyllä kummasti oloa!

Kaunista on luonnossa juuri nyt – lunta porottaa pikkupakkasessa ulkona. Eläimet ovat myös heränneet hiljaiselostaan ja varsinkin pikkulinnuista huomaa niiden ilon ruokintalaudalla. Piekana kuvassa oli vielä Lindkosken ja Pukaron peltoaukeilla vuodenvaihteen aikoihin, nyt en ole sitä viikkoon havainnut. Loppiaisena minut oli kutusttu Savonlinnaan pitämään kuvaesitystä maakuntamuseoon Riihisaareen. Yleisöä oli runsaasti paikalla – melkein sata henkeä, joka aina ilahduttaa positiivisesti!

At last it has arrived – the long awaited winter as I am used to experience it. I cannot understand the newspapers in this country, writing every time we have the first snow and ice around us, that ” the finns were ince again taken by surprise by the winter” – come on – seriously! Rather more likely it would be to write that we were NOT taken by surprise when there is no winter at all present! OK, enough of the press…

At the moment there is lovely outside – snowfall and some minus degrees – you could easily call it idyllic! The landscape is transformed into beauty all over!

Already some months ago I was invited to give a photoshow on epiphany in Savonlinna in the local museum, next to the castle of Savonlinna. It is always nice to have the opportunity to show your work to more people, and there was almost hundred persons present at this free happening last friday! Thank you to everyone interested!

Årets mörkaste tid är nu bakom, och vi går igen mot ljuset. I mörkret kan vi se mycket som vi inte ser i det ljusa. Med denna metafor önskar jag en Fridfull Jul och Framgångsrikt Nytt År 2012 till er alla!

Vuoden pimein aika on nyt takana ja kuljemme taas kohti valoa. Pimeässä voimme nähdä paljon mitä emme valossa pysty näkemään. Tämän metaforan siivittämänä toivotan Rauhallista Joulua sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012 kaikille!

The darkest time of the year is now passed, and we go towards the light again. Although it is dark, there are many things we are able to see better in the dark. With this metaphor I wish you all a Merry Christmas and a Prosperous New Year 2012!

Utställningen “Osynligt nära” är nu flyttad till Kristinestad, närmare sagt Bottenhavets sjukhus, där den ingår i en jättestor utställningshelhet; kolla pressinfo här. Mina bilder är utställda där till slutet av januari 2012. Därefter är utställningen ledig, så om det finns intresse att ta den till påseende någonstans i Finland eller varför inte även utrikes, så kontakta mig gärna!

Jag kan också nämna att boken finns (version på 80 sidor; storlek densamma – A3) nu inför jul till salu till ett specialpris på 75€. Maila eller ring för mer information!

Näyttely “Näkymättömän lähellä” on nyt siirretty Kristiinankaupunkiin – Selkämeren sairaalaan jossa se on osa jättimäistä näyttelykokonaisuutta; katso lehdistötiedoite täältä. Kuvani ovat siellä esillä tammikuun 2012 loppuun asti. Tämän jälkeen näyttely on vapaana, joten jos kenelläkään on kiinnostusta ottaa se näytille; Suomeen tai vaikkapa ulkomaille – olkaa yhteydessä minuun!

Voin samalla mainita että kirjaa (80 -sivuinen versio A3-koossa) on nyt saatavilla joulun erikoishintaan 75€/kpl. Nopeat syövät hitaat! Olkaa puhelimitse tai sähköpostitse yhteydessä!

My exhibition ” Invisibly close” is at the moment showing in the city of Kristiinankaupunki on the finnish west coast. It will be there at the hospital (Selkämeren Sairaala) part of a huge exhibition until end of january 2012. After this the exhibition is not booked anywhere, so if any reader out there is interested of having it on a tour – please do not hesitate to contact me. Abroad would be perfect!

I can also mention that a special edition of my book (A3 size; 80 pages) is now on christmas-sale to the price of 75€. Please contact me by phone or e-mail in this matter!

Denna gång är jag inspirerad av en klassiker från filmvärlden – Alfred Hitchcocks “Fåglarna”. Flere gånger den gångna månaden har en stor flock med kajor kretsat överom kyrkobyn i det gråa höstlandskapet – kunde helt enkelt inte låta bli att försöka mig på en rörlig bild av flocken i Hitchcock-anda.

Små små tecken av den annalkande vintern har vi igen kunnat skönja under de gångna veckorna. Gråheten och bristen på ljuset har varit överväldigande. I skrivande stund faller stora fuktiga snöflingor ner på marken och lyser upp landskapet en aning. Plötsligt blir allting som en annan värld då ett vitt duntäcke lägger sig över allt grått och daskigt. Den första snön har nog alltid en viss magi med sig…

Tällä kertaa olen löytänyt ensimmäiseen kuvaan elokuvamaailmasta – Alfred Hitchcockin “Linnut” -elokuvasta. Monta kertaa kuluneen kuukauden aikana suurehko naakkaparvi on kierrellyt kirkonkylän yläpuolella. Oli siis pakko yrittää omaa näkemystä tuosta klassikkoteemasta.

Pieniä talen tulon merkkejä on ollut havaittavissa viime viikkojen aikana. Harmaus ja valon niukkuus on ollut vallitsevaa. Juuri tällä hetkellä kun kirjoitan tätä, ulkona putoaa maahan isoja märkiä vilttitossuja ja maisema saa kevyen valkoisen peitteen. Ihan kuin uusi maailma avautuisi edessämme kun valkoharsoinen lumipeite peittää alleen kaiken harmaan ja likaisen.

  The first image in this post in inspired by the Alfred Hitchcock movie “The Birds”. Many times the last weeks a large flock of western jackdaws have been circling above the village. I could not resist trying to make my own vision of this theme…

Tiny signs of the upcoming winter is in the air, but very late we are this year indeed. The grey tones and the dirt has been dominant. In this writing moment outside is falling big white and wet snowflakes, almost like glowes, painting the landscape in white. There is some kind of magic about the first snowcover every year – it is like the landscape is transformed to something new.

Mörkret och det dunkla håller i med kraftiga tag – snön har inte visat sig det minsta. Även uppe i norr är läget ganska tröstlöst. Samtidigt känns det lugnande och rogivande med en dunkel period – som om naturen förbereder sig för vilan. Det gäller att hitta det vackra i det stillsamma – de småfrusna lugna klara mornarna är av det vackraste naturen bjuder på.

Pimeys ja tummat sävyt näyttävät pääosaa marraskuussa – yleensä täällä etelässä, mutta tänä vuonna myös pohjoisessa on epätavallisen synkkää, kun lumen tulo on pahasti viivästynyt. Vaikkakin pimeys voi välillä tuntua lohduttomalta, niin samalla se luo ympärilleen tunnelmaa ja antaa mielikuvan luonnon valmistautumisesta lepoon. Syksyinen kirkas aamu pikkupakkasineen on kauneinta mitä luonto voi tarjota.

Darkness and dark colors dominate november – in most cases here in southern parts of Finland, but this year also up north they suffer from lack of snow. Last year I visited northern Sweden at the same time and then there was -25 degrees centigrade and 50 cm snow – this year no signs of snow and +7 degrees centigrade. Although there is no snow, there is a certain calm an etheral feeling all around – just like the nature is preparing for sleep.

Så är vi inne i november efter en händelserik oktobermånad. För det första måste jag passa på att tacka för alla gratulationer beträffande bildtävlingsframgångarna de senaste veckorna. Det är alltid trevligt med feedback, speciellt trevligt med konstruktiv feedback. Visst är ju hösten varm minsann i år – just nu i skrivande stund, klockan är 11 på kvällen, och ute är det ännu +11 grader varmt… Flyttfåglarna har visat sig rätt så sparsamt denna höst, men visst har en del gäss flugit över – deras kvällsstråk går precis över vår gård. Det är ju bara så, att det känns inte sådär höstigt och vemodit – just så som jag tycker hösten skall kännas – om man inte hör gässens kacklande då de i plogformation drar över gården.

Niin olemme jo vain päässeet marraskuuhun, tapahtumarikkaan lokakuun jälkeen. Kiitos kaikille kuvakisaonnitteluista johtuen! On mukava saada suoraa palautetta teoksistaan joskus! Syksy on jatkunut todella lämpimänä, ja juuri tällä hetkellä, kun kello on 11 illalla, ulkona on vielä + 11 astetta. Muuttolinnut ovat näyttäytyneet aika varoen, vaikkakin joitain isoja hanhiparvia on lennellyt aivan meidän pihamme ylikin. Sillä onhan asia vaan niin, että syksy ei tunnu oikein miltään, jollemme kuule hanhiparvien kaakuntaa kun ne lentävät järvelle yöpuullee.

So are we already in november, after an october to remember. First of all I would like to thank all of you for the congratulations regarding the last two weeks of nature photography contest results that I have managed to get some commendations from. The weather is rather warm, especially comparing with what we are used to have in  end of october. The amount of migrating birds has been quite low, but still we have managed to watch the geese flying over our hoause every evening. Now also they are long gone – heading south!