Våren är här – välkommen! Gäddornas lek, blåsippornas blom, flyttfåglarnas ankomst – våren i ett nötskal. I och med flere år av erfarenhet hinner man numera bättre med då det händer saker och ting i naturen – eller kanske beror det på att man koncentrerar sig på nåt visst tema hellre än att springa efter allting på en och samma gång, vilket i längden blir ineffektivt. Bloggen har fått aningen uppdaterat utseende på grund av en hacker-attack tidigare denna vecka, och samtidigt kan vi ju fira Lundfoto.com’s 8-år på nätet!

Kevät on saapunut – Tervetuloa! Haukien kutu, sinivuokkojen kukinta, muuttolintujen tulo – kevät lyhykäisyydessään. Monen vuoden kokemuksen omaavana on jo pikkuhiljaa oppinut valitsemaan jyvät akanoista mitä kuvauskohteisiin tulee – enää ei tarvitse juosta päättömänä kaikkien kohteiden perässä, vaan voi rauhassa keskittyä olennaiseen ja valikoida joitain eritysikohteita. Valokuvablogi on saanut hiukan päivitetyn ulkoasun koska aiemmin viikolla sivuille oli hakkeroitu. Samalla voimme juhlistaa Lundfoto.com:in 8-vuotista taivalta!

Spring is here – liverleafs blossom, pikes mating rituals, arrival of the migrating birds – spring in a nutshell! It is kind of easier to choose what to photograph with some years of experience – you do not feel that you would need to cover everything in one spring, but instead you can choose more delicately the objects. The photoblog has got a slightly updated look, due to a hacker-attack earlier this week. Meanwhile we can celebrate 8 years of active naturephotography blogging on Lundfoto.com!

Nu kan vi tryggt konstatera att vintern är ett minne blott – inte för nåt annat, men idag, den 10. april, tog jag mig en tidig skidtur på träskisen ännu – jag tror det nalkas personligt rekord för mig att skida i medlet av april med start från hemdörren! På eftermiddagen värmde redan solen kraftigt, och åkrarna började synas allt mer under det vita täcket. Jag har fått ut en hel del av vintern – fastän den började sent, så har den ändå hunnit bjuda på massor av njutningar i över tre månader. Förra veckan snöade det kraftigt, och med intresse kunde man följa med hur flyttfåglarna irrade omkring i det vita landskapet, som om de kommit vilse. Jag gillar att bege mig ut och fotografera då vädret ställer till det ordentligt – bilderna får en helt annan innebörd och dynamik då. Speciellt bra gillar jag ymnigt snöfall…

Henkilöhatainen talvikauden hiihtoennätys on rikottu osaltani – tänään, huhtikuun 10. päivä olin aamuvarhain heittämässä 10km hiihtolenkin kotiovelta mitä upeimmilla hangilla aivan kotiovelta! Iltapäivällä aurinko lämmitti jo roimasti ja pelloilla maa oli jo reilusti näkyvissä valkoisen peiton alta. Vaikkakin olemme vain saaneet nauttia talvesta noin kolme kuukautta, olen mielestäni saanut siitä paljon irti. Viime viikolla lunta tuli oikein reilusti, ja mielenkiinnolla seurasin muuttolintujen liikehdintää. Hiukan niitä kyllä kävi sääli, kun olivat lähteneet kunnon talveen tulemaan. Tiukka lumisade on muuten kuvausmielessä yksi niitä parhaimpia kuvauskelejä omalla kohdallani – mitä tiukempi keli – sen mielenkiintoisempia kuvia! Dynamiikkaa ja eloa saa aivan eri tavalla silloin kuviin.

We have enjoyed a beautiful winter once again, and now I announce it officially ended! This tuesday, 10th of april, you really could feel the difference of winter and spring. Also the migrating birds felt more comfortable out in the fields in the afternoon. I also made some kind of personal record today, when I early this morning took a cross-country skitrip before working hours on the ice of our lake. What a feeling in the morning sun! Last week we had thick snowfall, and you really felt sorry for all the migrating birds, that had taken some departure too early to the northern latitudes. Talking about thick snowfall, that is one of my favourite photography conditions by the way. You capture really the dynamics and the silence of the nature in the most rough conditions.

Veckans höjdare har absolut varit träffen med fjällugglan uppe i norra Finland. Fastän den inte var hungrig just den dagen då jag hade möjlighet att se den och jag inte därmed lyckades få några flygbilder, var det ändå en mäktig upplevelse att få träffa den “face to face” utan någotsånär galler eller plexi däremellan. Jag fick också bevittna en sångsvans död, då en liten fejd hade ägt rum just innan jag anlände till platsen – några minuter senare låg den ena svanen död på isen.

Viikon ehdoton kohokohta oli tietenkin mahdollisuus päästä näkemään paljon puhuttu tunturipöllö villinä luonnossa. Mahtava kokemus se kerrassaan oli! Sain myös yhtenä päivänä todeta kuinka kauniin julmaa luonto voi olla, kun koskella oli yksi laulujoutsen liikaa, ja heikoin sain antaa henkensä pantiksi. Saavuin paikalle pari minuuttia tappelun jälkeen.

The absolutely top event this week was to get to meet a real snowy owl in the wild. Unfortunately it was not hungry at all that day when I had the opportunity to visit the place, so I had to enjoy only the potraits I got from it. I also witnessed a death of a whooper swan, when there had been a huge fight just the minutes before I arrived to the location.

Vintervädret har visat sin ljuvligaste sida de senaste veckorna. Solsken med några minusgrader – ljuvligt uteföre på alla sätt. Själv kunde jag njuta av detta hur länge som hellst, och helt hoppa över den slaskiga perioden. Några fågelbilder som omväxling… Storskraken har lyckats fånga ett riktigt sjöodjur – ett nejonöga!

Talvikeli ei voi tästä kyllä parantua! Aurinkoa pienillä pakkasilla – mahtavaa kerrassaan! Tästä voisin nauttia vaikka kuinka kauan! Pari lintukuvaa vaihteeksi… Isokoskelo on onnistunut nappaamaan hirviön syvyyksistä – nahkiaisen!

The winter could not be better than it has been for the past weeks – some minus degrees and sunshine! I could enjoy this for an eternity! Some birdphotos for a change…a common merganser has caught a monster from the deep – a European river lamprey!

Snörika landskap och vyer har jag njutit av de gångna veckorna. Kölden som låg hård i början av månaden har krymp ihop de öppna vattendragen i forsarna. Strömstaren trivs bra i de öppna vattenoaserna vid bäckarna och forsen. Jag var även ute en natt några dagar efter fullmåne och försökte mig på nattliga panoramavyer – intressant var det i alla fall i -25 graders kyla!

Lumisia maisemia olen saanut nauttia menneinä viikkoina. Helmikuun alun tarjoamat kovat pakkaset kutistivat aukinaisia vesipaikkoja vesistöissä, joten koskikara liikkuu nyt hyvin maltillisesti jokien ja purojen uomissa. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa urallani yöllistä panoraamakuvausta, pari yötä täydenkuun jälkeen – mielenkiintoista ainakin oli kahdenkymmenen viiden asteen pakkasessa touhuta keskellä kauneinta mäntykangasta!

The landscapes have been oversnown really good now for the past weeks. During the first weeks of february we had very cold weather, which decreased the size of the open waterholes in the rivers and rapids. This ment that the white-throated dipper is more easy to spot in the resticted water oasis. I also tried for the first time nigh panorama shots – some night after full moon I went out to the cold but very beautiful pine forest close to where I live. The temperature was -25 centigrades, but the moment in the forest all alone in the middle of the night was magical!

Vinterkölden är hård – och landskapen blir bara vackrare i den stränga kylan! De tre första bilderna är igen panorama-kompositioner, bestående av 6-8 enskilda vertikala bilder. Det har varit svårt att motstå att inte trotsa kylan den gångna veckan…så små frostskador har man tagit på sig i ansiktet, men något smått är man ju alltid tvungen att offra…

Talvipakkanen puree – ja maisemat ne kun vaan kaunistuu pakkasen myötä! Kolme ensimmäistä kuvaa ovat panorama-otoksia koostuen 6-8 pystysuorasta erillisestä kuvasta. Pakkaskelejä on kuvausmielessä ollut vaikea vastustaa menneellä viikolla…joten pari pientä paleltumista kuuluu asiaan…jotain joutuu aina uhraamaan…

The bitter cold is though – and the landscapes gather even more beauty when it is really cold outside. We have had down to -30 degrees centigrade here in southern Finland last week. It has been hard to resist going out into the forest with the camera even though it has been quite rough conditions…so some small frostbites got to me on the nosetip during these sessions…something is to be offered for good images!

Snövitt överallt! Jag gillar strongt! Jag försöker alltid att njuta mångsidigt av årstiderna. På vintern gäller skidning, skogspromenad, att njuta av det kalla köldvädret i allmänhet…för att sedan då man kommer in slänga på bastun och tina upp de kalla tårna efter en stund i den friska naturen. Vinterskogens tystnad och de spöklika snöskepnaderna kan jag rekommendera varmt för den som söker lugn i vardagen! Jag har försökt mig för första gången i min fotokarriär på riktig panoramafotografering – den första bilden är sammansatt av 6 vertikala bilder.

Valkoista kaikkialla! Tykkään kovasti! Yritän aina nauttia vuodenajoista monipuolisesti, ja talvi tarjoa mitä parhaimmat puitteet siihen – hiihtoa, metsässä samoilua, pakkaskeleistä nauttiminen yleisesti, jonka jälkeen maistuukin hyvältä painua saunaan lämmittelemään kohmeisia varpaita. Talvimetsän hiljaisuus jylhine lumisiluetteineen on asia jota suosittelen kaikille jotka hakevat hetken rauhaa arjesta. Olen myös ensimmäistä kertaa kokeillut panoraamakuvausta tosimielessä – ensimmäinen kuva on yhdistetty 6 pystykuvasta.

White everywhere! Me like a lot! I always try to maximize the experience of all different seasons we have in our beautiful country, and the winter offers a lot exotic experiences – cross-country skiing, hiking in thick snow in the forest, enjoying the cold and clear weather generally and after that it is really relaxing to go to the sauna to steam up! I can warmly recommend a winter hike into the snowy forests – here you can really find peace and tranquility. I have also for the first time tried to do panorama shooting – the first photo is a stitch of 6 vertical images.

Naturen har färgats vit – vacker är den i sin skrud. Vinterlivet har slått ut i blom ute i skogen och på fälten. Sjöarna har fått ett hållbart istäcke. Skogsskidorna har varit ute på några sköna turer ute i skog och mark,

Luonto on värjännyt itsensä valkoiseksi – kauniina se siinä puvussaan seisoo. Talvielämä on puhjennut kukkaan sekä metsässä että pelloilla. Jääpeite kestää jo etelässäkin. Metsäsukset ovat käyneet jo pariin otteeseen hiihtolenkillä.

Nature has got its white colour – beautiful it stands there in its dress. The life is blooming in the frozen landscape again, both in the forest and on the fields. The ice is already thick enough to carry some load. The “real cross-country ski’s” has been tested for some rounds already.

Äntligen har den kommit – den efterlängtade vintern som jag upplever den. Jag kan inte underteckna kvällspressens årligen återkommande rubriker om att “vintern överraskade finländarna igen” – så länge har jag i alla fall gått i det gråruskiga vädret och inväntat kylan och snön. Samtidigt börjar det ju kännas som en liten kliché att endast tala om vädret, t.o.m klaga över det – så lite som vi ändå kan påverka utkomsten av det, men det hör väl oss människor till att göra så.

Vackert är det i varje fall ute just nu, så det gäller att njuta av det så länge det varar. Man märker också på djuren att de lever upp en aning då luften torkar upp en aning och marken täcks med snö. Fjällvråken som är på bild var kvar ännu vid årsskiftet ute på åkrarna i Lindkoski och Pockar. På trettondagen var jag inbjuden till Nyslott för att hålla bildföredrag vid landskapsmuseet intill borgen. Publiken var stor – närmare hundra personer, så jag vill rikta ett tack till alla intresserade som infann sig!

Vihdoin se on saapunut – kauan odotettu talvi jona minä olen sen tottunut kokemaan. En todellakaan voi allekirjoittaa iltapäivälehtien lööppejä siitä että “talvi yllätti suomalaiset jälleen” – niin kauan olen harmaassa vesisateessa ja karmeassa syyskelissä sitä odottanut että se ei minua yllättänyt lainkaan, mutta piristi kyllä kummasti oloa!

Kaunista on luonnossa juuri nyt – lunta porottaa pikkupakkasessa ulkona. Eläimet ovat myös heränneet hiljaiselostaan ja varsinkin pikkulinnuista huomaa niiden ilon ruokintalaudalla. Piekana kuvassa oli vielä Lindkosken ja Pukaron peltoaukeilla vuodenvaihteen aikoihin, nyt en ole sitä viikkoon havainnut. Loppiaisena minut oli kutusttu Savonlinnaan pitämään kuvaesitystä maakuntamuseoon Riihisaareen. Yleisöä oli runsaasti paikalla – melkein sata henkeä, joka aina ilahduttaa positiivisesti!

At last it has arrived – the long awaited winter as I am used to experience it. I cannot understand the newspapers in this country, writing every time we have the first snow and ice around us, that ” the finns were ince again taken by surprise by the winter” – come on – seriously! Rather more likely it would be to write that we were NOT taken by surprise when there is no winter at all present! OK, enough of the press…

At the moment there is lovely outside – snowfall and some minus degrees – you could easily call it idyllic! The landscape is transformed into beauty all over!

Already some months ago I was invited to give a photoshow on epiphany in Savonlinna in the local museum, next to the castle of Savonlinna. It is always nice to have the opportunity to show your work to more people, and there was almost hundred persons present at this free happening last friday! Thank you to everyone interested!